Happy B-day :)

Nimi→ Rakkauden väriskaala.
Genre→ Adventure, drama, AU(?)
Fandom→ Rise Of The Guardians- Viisi Legendaa
Paritukset: Vain Luoja tietää. Luultavasti kuitenkin Jackya paritetaan jollekulle onnekkaalle neidolle :--)

Disclaimer and respect: I do not own Rise Of The Guardians. It belongs to Dreamworks.
Story and plot are created by me, and also main character is mine. I do not get any credit for writing this, but readers opinions of my text.
Tekijänoikeus ja kunnioitus: En omista oikeuksia Viisi Legendaa- elokuvaan. Se kuuluu Dreamworksille(?)
Juoni ja tarina ovat minun kynästäni, samoin päähenkilö. En saa muuta kunniaa kirjoittamisesta, paitsi lukijoiden kommentit.

Ikäraja→ En ole kovin varma tästä, mutta varmaan se K-12 luokkaan menisi. Perusteluina se, että pelko on kohtalaisen vahvaa paikoitellen. Tämä on kuitenkin vain suositus. Suuteluakin saattaa olla sen verran useasti, että ikäraja taitaa olla paikoillaan.
Pientä kiroamista saattaa esiintyä, samoin hieman väkivaltaa. En usko, että muutan hahmoja kuitenkaan kauheasti, joten heidän on ainakin tarkoitus pysyä puhtoisina, jotta lukijoilla on hyvä mieli :DD

Summary→ Tiedätkö miltä tuntuu, kun on niin rakastunut, ettei voi hengittää?


Traileri↓

Oletko ikinä kuullut tarinaa pojasta, joka jäädyttää kotisi ikkunat huurteeseen ja antaa pakkasen nipistellä nenääsi?
»Kävelen auringonvalossa, mutta en tunne muuta kuin kylmyyttä.»

Tämä ei ole tarina siitä, kuinka hänet nähtiin ensimmäisen kerran…
»Ikävöitkö sitä koskaan? Ihmiselämää.»
»On vaikea ikävöidä asiaa, jota ei tunnu edes tapahtuneen.»

vaan siitä, kuinka hän oli kuolla…
»Rakkaus on julmaa, ivaavaa onnenkoettelua, vain odottelua koskahan sydän särkyy. Se on tappavaa.»
»Kuka sai sinut uskomaan tuohon?»
»…Sinä.»

Ja kuinka hän selvisi hengissä.
»Minä en tarvitse sinua! Minä en tarvitse sinua selviytyäkseni!»
»Sanoo henkilö, joka on juuri nyt kaulaansa myöten pulassa…»

Mutta selviytymisellä oli ehtonsa.
»Minä en osaa parantaa tätä.»

Hänelle annettiin kuunkierto aikaa, ennen kuin synkkä sairaus tappaisi hänet silmääkään räpäyttämättä. Näkymättömänä leviten sairaus etenisi hänen kehossaan.
Ellei parannusta löytyisi pian.
»Minulla ei ole aikaa. Minä olen kuolemassa!»

Mitä tapahtuu, kun vastaus parannukseen on asia, joka jättää pelon mieleen ja sumentaa silmät? Asia, joka pakottaa tuntemaan muutakin kuin hetkellistä riemua?
Pystyykö poika avaamaan silmänsä, jotta hänen salatut muurinsa kaatuisivat. Ja jotta ehdoton rakkaus pääsisi sisään…